Nuoret ja ahdistus

Nuoren ihmisen elämä on täynnä tunteiden myllerrystä ja pohdintaa oman elämän tarkoituksesta ja vaikka tietynlainen tunteiden myllerrys ja epävarmuus kuuluvatkin nuoren ihmisen elämään ja aikuiseksi kasvamiseen on lisääntynyt ahdistuneisuushäiriö nykypäivän nuorten todellisuutta. Normaaliin nuoren kehitykseen kuuluu ajoittaista ahdistusta ja alakuloa. Nuoruusikä on monin tavoin kriittinen ikäkausi. Kehityksessä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Biologiset muutokset näkyvät fyysisenä kasvuna ja kypsymisenä seksuaalisuuteen. Fyysiset muutokset siirtävät lapsen nuoruuteen. (Toivio - Nordling 2013: 101.) Nuoren voi olla vaikea ymmärtää oman kehonsa muutoksia ja kasvua.

Nuorten lisääntynyt ahdistus onkin ollut esillä jo pidemmän aikaa ja tämä ilmiö on huolestuttava. Näyttöä on, että ahdistuneisuus on yleisimpiä nuorten mielenterveyshäiriöitä. Nykypäivän kulttuurissa on paljon erilaisia odotuksia nuorille ja sosiaalisen median paineet ovat enemmän läsnä kuin esimerkiksi meidän nuoruudessamme. Nuoret vertailevat itseään muihin voimakkaasti mm. median eri välineiden välityksellä. Media voi antaa nuorelle väärän kuvan ja luoda “pärjäämisen” paineita. Toki pelkkä median luoma paine ei ole ainoa syy nuorten ahdistukseen. Tutkimuksissa on löydetty myös biologisia ja perinnöllisiä syitä kuin myös ympäristötekijöitä ahdistuksen syntyyn liittyen.

Miltä ahdistus tuntuu?

Ahdistuneisuuden tunteella tarkoitetaan sisäistä jännitystä, levottomuuden, kauhun tai paniikin tunnetta. Ahdistuneisuus on kokemuksena hyvin pitkälti pelon kaltainen tunnetila (Isometsä 2014 :288 ). Kun ahdistus alkaa se ei kysy kellonaikaa tai paikkaa. Tunne on voimakas,itsepäinen ja usein selittämätön. Ahdistus voi oireilla fyysisesti sekä psyykkisesti. Oireet voivat vaihdella ihmisillä eri tavalla ja jokainen kokee oireet hyvinkin yksilöllisesti. Pitkittynyt, voimakas ja normaalia elämää rajoittava ahdistuneisuus, hermostuneisuus ja huolestuneisuus ovat merkki ahdistuneisuushäiriöstä (Heikkinen-Virta 2014:107). Ahdistus saattaa tuntua kehossa päänsärkynä, hikoiluna, sydämentykytyksinä tai rintakipuina, vatsakipuina tai lihasjännityksenä (Mielenterveystalo n.d.)

Ahdistuneisuushäiriöstä kärsii eri arvioiden mukaan 4–11 nuorta sadasta. Tytöt ovat yleensä alttiimpia kuin pojat ja usein häiriöitä on monta rinnakkain. Masentuneilla nuorilla ahdistukseen liittyvät häiriöt ovat yleisiä (30–40 %) (Nuorten mielenterveysopas n.d;17.)

Nuoruuden ahdistuneisuushäiriöihin liittyy niin ikään lisääntynyt vaara sairastua johonkin ahdistuneisuushäiriöön aikuisuudessa, mutta myös masennukseen ja päihdehäiriöihin (Marttunen- Kaltiala-Heino 2014: 652.)

Kuinka me voimme auttaa?

Kuinka me tulevat sosionomit osaamme kohdata ja auttaa ahdistuksen kanssa kamppailevaa nuorta? Tärkeää on olla tietoinen, miten ahdistus näyttäytyy ja miltä ahdistus voi tuntua. Tietoa on paljon tarjolla ja onkin tärkeää olla tietoinen mistä apua ja tietoa saa. On muistettava kunnioittaa nuoren “omaa tilaa”, mutta samalla rohkaista ja kannustaa. Nuori saattaa uskoa olevansa ainoa, jolla on huono ja surkea olo, silloin olisi hyvä puhua nuorelle ahdistuksen yleisyydestä ja vertaistuen ja eri hoitomuotojen mahdollisuudesta. Tulevina ammattilaisina meidän on oltava aktiivisia, jos meillä herää huoli nuoresta jonka kohtaamme.

Jos kuntoutuva nuori saa “tankattua” riittävästi toivoa, uskoa ja luottamusta ohjaajaltaan, hän oppii näkemään mahdollisuuksia ja toisia nuoria ympärillään ja uskaltaa vähitellen kuvitella “itsensä näköistä” tulevaisuutta (Laukkanen- Pietikäinen 2006: 253).

Varsinkin lasten ja nuorten pelkoihin tulisi saada ajoissa apua. Erilaiset lasten ja nuorten palvelevat puhelimet ovat osoittaneet, kuinka paljon lapset haluaisivat aikuisen läsnäoloa arkipäivässä ja kuinka pienetkin vastoinkäymiset tai uudet tilanteet ovat pelottavia ja ahdistavia (Heikkinen- Virta 2014: 111).

Tämän vuoden alusta Suomen mielenterveysseura on avannut valtakunnallisen keskustelu palvelun, joka tukee nuorten mielen hyvinvointia ja mielenterveyden ongelmista selviytymistä. Palvelu on internetissä toimiva Sekaisin-chat. Chatissa on mahdollista nuoren keskustella ihan mistä tahansa asiasta. Chat toteutetaan järjestöjen yhteistyönä, ja tätä yhteistyötä koordinoi Suomen Mielenterveysseura. Yleisimpiä aiheita chat-keskusteluissa ovat ahdistuneisuus, masentunut mieliala, itsetuhoisuus ja itsemurha-ajatukset. Palvelulle on paljon kysyntää ja sen tarve on lisääntynyt huimasti (Suomen Mielenterveysseura n.d.)

Tarvetta tämänkaltaiselle palvelulle on ja onneksi Sekaisin-chat on tavoittanut nuoret. Tämä mahdollistaa nuorille matalankynnyksen soittaa ja puhua omasta pahasta olostaan.

Lähteet

Heikkinen-Peltonen, Riitta - Innamaa, Marja - Virta, Marjut 2014.Mieli ja terveys.Edita.Helsinki.

Isometsä, Erkki 2014. Ahdistuneisuushäiriöt. Teoksessa Lönnqvist, Jouko - Henriksson, Markus - Marttunen, Mauri - Partonen, Timo (toim). Psykiatria. Helsinki: Duodecim.

Laukkanen, Eila -  Marttunen, Mauri - Miettinen, Seija - Pietikäinen, Matti 2006. Nuoren psyykkisten ongelmien kohtaaminen.Helsinki: Duodecim.

Marttunen, Mauri- Kaltiala-Heino, Riittakerttu 2014. Nuorisopsykiatria. Teoksessa Lönnqvist, Jouko - Henriksson, Markus - Marttunen, Mauri - Partonen, Timo (toim). Psykiatria. Helsinki:Duodecim.

Marttunen, Mauri- Huurre,Taina-Strandholm,Thea-Viialainen, Riitta (toim.) 2013. Opas nuorten parissa työskenteleville aikuisille.Verkkodokumentti. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110484/THL_OPA025_2013.pdf?sequence=1

Luettu 7.5.2017.

Nuorten mielenterveystalo n.d. Ahdistuneisuushäiriöt. Verkkodokumentti. <https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/tietoa_mielenterveydesta/nuorten_mielenterveysongelmat/Pages/ahdistuneisuushairiot.aspx>. Luettu 7.5.2017

Sekaisin chat.Suomen Mielenterveysseura n.d. Verkkodokumentti.<http://www.mielenterveysseura.fi/fi/tukea-netist%C3%A4>.

Luettu 7.5.2017

Toivio, Timo - Nordling, Esa 2013. Mielenterveyden psykologia. Edita. Helsinki.