Päiväkoti ja masennus

Et noussut vuoteesta

meni monta viikkoa

harvoin paistoi ikkunasta sisään Aurinko

se oli syksyä

muistan ettet sä

hymyillyt, kun kannoin sänkys viereen lehtiä

päivät mateli

perin hitaasti

pohjoistuuli puita harvensi

sänkys vierellä

leikin jänistä

koitin pomppimalla saada sinut nauramaan

"Vattupuskassa" - Zen Café

Miten vanhemman masennus näyttäytyy päiväkodissa ja miten se vaikuttaa lapseen? Mitä sosionomin tulisi tarkkailla ja miten lähestyä masentunutta, miten tarjota apua?

Osana sosionomin ammattitaitoon kuuluu sensitiivisyys ja havaintojen tekeminen. Päiväkodissa sosionomi tekee havaintoja lapsesta mm. lapsen käyttäytymisestä, mielialoista, kehityksestä, taidoista, persoonallisuudesta. Sosionomi tarkkailee lapsen sosiaalisia taitoja, kaveritaitoja, sekä vuorovaikutusta niin toisten lasten, aikuisten kuin lapsen omien vanhempien välillä. Miten vanhempi vastaa lapsensa tarpeisiin, halauksiin, huomion hakuun ja katsekontaktiin. Piilotteleeko vanhempi masennustaan? Millaista on hyvä vanhemmuus - entä, mitä on riittävä vanhemmuus?

Se  mitä sosionomi voi antaa masentuneelle vanhemmalle, on emotionaalista-, informatiivista ja käytännöllistä tukea, sekä sopivan avun piiriin ohjaamista. Sosionomin tulisi tarjota mahdollisuus avun tarvitsijalle puhua omasta tilanteestaan, muistaen salassapitovelvollisuuden. Kaarina Mönkkönen (2002: 28) puhuu puolimuodollisesta ohjaus- ja neuvontatyöstä. Masentuneen vanhemman kohtaaminen ja asian puheeksi ottaminen vaativat työntekijältä monia taitoja mm. hyviä kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitoja, sekä kykyä dialogisuuteen. Mönkkönen kuitenkin muistuttaa, että jokainen auttamistyössä toimiva joutuu kohtaamaan sen tosiasian, että aina tuota kohtaamista ei synny, vaan voi syntyä valtasuhde tai peli. Dialoginen suhde syntyy tai ei. (Mönkkönen 2002: 34.) Vanhempaa ei tule syyllistää tai moittia, ajaa nurkkaan. Työntekijän on tunnettava mielenterveysongelmien vaikutukset: ongelmatilanteissakaan ei ole kyse “huonoista’' vanhemmista, vaan vanhemmista, joiden ihmissuhde- ja toimintakykyjä psyykkinen sairaus verottaa. Työskentelyilmapiirin tulee olla myönteinen ja tukeva, ei kritisoiva tai tuomitseva. Masennuksesta parantuminen ei tapahdu yhdessä yössä. Katariina Solantaus painottaa, että mielenterveyden häiriöstä keskusteleminen ja sen ymmärtäminen on lasten ja vanhempien yhteinen matka, ei kertaluontoinen tapahtuma työntekijän työhuoneessa (Solantaus n.d.: 6).

Oman rajallisuuden käsittäminen sekä lapsen edun ensisijaisuus ovat myös tärkeitä asioita huomioida. Huostaanoton pelko voi estää vanhempaa hakemasta hoitoa. Lastensuojelulaki velvoittaa ottamaan huomioon lasten hoidon ja tuen tarpeen (Lastensuojelulaki, 2. luku, pykälä 7). Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet (Talentia 2017: 30-33) puhuvat työntekijän velvollisuudesta puuttumiseen ja vastuun ottamisesta. Vaikka sosionomin koulutus ei anna tarvittavia taitoja mielenterveysongelmien ratkomiseen ja parantamiseen, ei se ole este asian eteenpäin viemiselle. Yksi tapa lähestyä asiaa on Tytti Solantauksen (n.d.) oppaan Lapset puheeksi -työmenetelmä. Lapset puheeksi -työmenetelmä on kehitetty täyttämään lainsäätäjän terveydenhuollolle antama velvoite ja auttamaan työntekijää ottamaan lapset puheeksi rakentavasti ja vanhempia ja lapsia kunnioittaen .

Miten lapsi reagoi vanhemman masennukseen?

Lapset saattavat reagoida eri tavoin vanhempansa masennukseen. Reagointi voi näyttäytyä päiväkodissa ja koulussa esim. käytöshäiriöinä, agressiivisuutena, keskittymisvaikeutena, itsetunto-ongelmina, negatiivisenä minä-kuvana,sekä erilaisten roolien omaksumisena. Lapsi saattaa omaksua vanhemman depressiivisen ajattelun ja muuttua apaattiseksi ja syrjäänvetäytyväksi, jotta hän jakaisi vanhemman kanssa saman todellisuuden (Auvinen 2012: 19).  Vanhemman masennuksella on siis monenlaisia negatiivisia vaikutuksia lapseen. Se voi johtaa lapsen psyykkiseen oireilemiseen ja vaikeuttaa lapsen tervettä kehitystä. Se voi myös johtaa masentumiseen myöhemmin elämässä. On arvioitu, että vakavaa masennusta sairastavien vanhempien lapsista noin 40 % sairastuu psyykkisesti ennen 20 vuoden ikää ja jopa 65% ennen 25 ikävuottaan (Johansson - Berg 2011: 14). Masennus ja päihdehäiriöt lisääntyivät nuoruusiässä depressiivisten vanhempien lapsilla huomattavasti enemmän kuin  verrokeilla; ei-depressiivisten vanhempien lapsilla (Johansson - Berg 2011: 15).

Erityisesti lapset uskovat herkästi, että he ovat vanhemman ongelmien syynä.

Keskinäinen ymmärrys vanhemman ongelmista ja avoin kommunikaatio perheessä ovat lapsia suojaavia tekijöitä. Ne tukevat perheen ihmissuhteita, joista lasten hyvinvointi on hyvin riippuvainen. Kun vaikeuksista voidaan puhua, voidaan niitä myös ratkaista. (Solantaus n.d.: 5.) Toimiva sosiaalinen elämä kodin ulkopuolella on toinen tärkeä suojaava tekijä lapsilla. Omat ystävät, tunne kuulumisesta omaan päivähoitoryhmään tai koululuokkaan ja harrastukset tuovat iloa lapsen elämään ja tukevat kehitystä monella tavalla.

Lähteet

Auvinen, Emma 2012. Kun vanhempi on masentunut - Psykoedukatiivinen kuvakirja lapselle ja vanhemmalle. Opinnäytetyö. Sosiaalialan koulutusohjelma. Mikkelin Ammattikorkeakoulu. Sähköisenä osoitteessa <https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/39447/Opinnaytetyo_EmmaAuvinen.pdf?sequence=1>. Luettu 28.4.2017.

Johansson, Monica - Berg, Leif 2011. Opastava yhteistyö perheiden kanssa. Profami Oy. Oriental xPress Oy. Espoo.

Lastensuojelulaki 417/2007, 2. luku, pykälä 7. Annettu Helsingissä 13.4.2007.

Mönkkönen, Kaarina 2002. Dialogisuus kommunikaationa ja suhteena - Vastaamisen, vallan ja vastuun merkitys sosiaalialan asiakastyön vuorovaikutuksessa. Väitöskirja. Sosiaalitieteiden laitos: Kuopion Yliopisto. Sähköisenä osoitteessa <http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_951-781-933-1/urn_isbn_951-781-933-1.pdf>. Luettu 28.4.2017.

Solantaus, Tytti n.d. THL. Toimiva lapsi ja perhe. Lapset puheeksi - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Manuaali ja lokikirja. Sähköisenä osoitteessa <http://www.mielenterveysseura.fi/sites/default/files/materials_files/lapset_puheeksi_-keskustelu_-_manuaali_ja_lokikirja_kun_vanhemmalla_on_mielenterveyden_ongelmia.pdf>. Luettu 28.4.2017.

Talentia 2017. Arki, arvot ja etiikka - Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. PunaMusta Oy.